V LÖYTÖRETKET

Uusi aika alkaa

Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.

Kiinnostuksen takana:

·       Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin- ja viljelyalueiden tarve.

·       Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.

·       Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.

·       Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi) laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli)

·       Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.

·       Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuus-poliittisia näkökohtia.

·       Konstantinopolin menetys turkkilaisille 1400-luvun puolivälissä aiheutti sen että idän kauppareitit joutuivat arabien haltuun. Seurauksena hintojen nousu liian kalliiksi eurooppalaisille, joten haluttiin löytää suora merireitti Intiaan, Kiinaan ja Persiaan.

2. Löytöretkeilijöitä

·       Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri

·       Vasco da Gama: Meritie Intiaan

·       Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus

·       Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

a) Henrik Purjehtija – Portugalilainen prinssi, joka pani alulle Portugalin löytöretket 1400-luvun alulla
b) Vasco da Cama – Portugalilainen tutkimusmatkailija. Ensimmäinen joka 1500-luvulla purjehti Euroopasta Afrikan ympäri Intiaan.
c) Fra Mauro – Venetsialainen, joka teki 1459 maailmankartan Portugalin kuninkaalle.
d) Kristoffer Kolumbus – Geneveläinen tutkimusmatkailija, joka luuli löytäneensä Intian, mutta löysikin Amerikan v.1492
e) Bartolomeu Dias – Portugalilainen löytöretkeilijä, joka purjehti ensimmäisenä Afrikan eteläkärjen, Hyväntoivonniemen, ympäri v. 1487-88.
f) Fernão de Magalhães – Portugalilainen löytöretkeilijä, joka ensimmäisenä purjehti Aasiaan ja Tyynellemerelle löytöretkellään maailman ympäri v.1519-22
g) Amerigo Vespucci – Italialainen löytöretkeilijä, joka vuosina 1497-1504 teki useita matkoja Keski- ja Etelä-Amerikkaan. Hän tajusi olleensa Amerikassa ja hänen mukaansa on nimetty Amerikka.

3. Seuraukset alkuperäisväestölle

·       Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.

·       Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.

·       Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.

·       Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.

·       Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.

·       Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.

·       Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.

·       Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle

·       Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.

·       Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.

·       Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.

·       Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

·       Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.

·       Valtava ekosysteemin muutos.

·       Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.

·       Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia

·       Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.

·       Uudet mantereet kartoitettiin.

·       Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä

• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.

• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)

• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.

• Maataloudessa heikko tuottavuus.

• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.

• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.

• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.

• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi

• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.

• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen

• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.

• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.

• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.

• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.

• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).

• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan

• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.

• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.

• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua

• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.

• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.

• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika

·       Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolilaisuus, latina, ammattikuntalaitos).

·       Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.

·       Mongolien uhka (Tsingis Khan)

·       Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana.

·       Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan (n. 800jKr) (Kaarle Suuri, ”Euroopan isä”)

·       Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti (itä-rooma)

·       Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.

·       Maaomaisuudesta tärkeää -> läänityslaitos syntyi

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·       Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena

·       Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.

·       Vastineeksi lääniherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.

·       Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·       Usein lojaalisuus-sopimukset siirtyivät samojen sukujen välillä isältä pojalle.

·       Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

·       Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·       Säätyjako syntyi: 
                             -aatelisto
                             -papisto
                             -porvaristo +  talonpojat =kolmas sääty

·       Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. (sidottuja maa-alueeseen = kun maa myytiin, orja myytiin samalla)

·       Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

·       Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·       Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääniherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·       Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·       Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.

·       Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

4. Elinkeinot

·       Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

·       1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin. Taustalla ilmaston  lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen

·       Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·       Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat.  Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen

·       Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300-lukujen välillä

·       Euroopan väkiluku
                             -vuonna 1000: 36 miljoonaa
                             -vuonna 1300: 80 miljoonaa
                             -vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

Maatalouden tuottoa tehostivat 600-1300:
               1. kääntöaura/pyöröaura
               2. siirtyminen kaksivuoroisesta viljelystä kolmivuoroiseen
               3. ilmaston lämpeneminen
               4. rautatyökalut
               5. hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
               6. viljelyalan kasvu

5.    Kauppa

·       Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen

·       1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa

·       1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen

·        Ei elinkeinovapautta. Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

·       Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät: pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt

·       Ensimmäiset pankit syntyivät Italiaan.

·       Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä
                    - Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa
                    - Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita

·       Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

·       Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: terva, puu, turkikset, merkittävimmät

*vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus

6. Kaupungit

·       1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

·       Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

·       Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta. 

·       Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

·       Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

·       Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.

·       Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

·       Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

·       Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

7. Maaseutu

·       Tärkein tuotantoyksikkö kartano = suurtila + talonpoikaisviljelykset

·       Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

·       Omavaraistalous = kaikki tuotettiin itse

·       Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelyä ja eri tuotteiden myyntiä 

8. Musta surma 1347-49

·       Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin. Eurooppalaisilla ei  vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

·       Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

·       Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

·       Rutto levisi Eurooppaan Krimin niemimaalta

·       Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja  kaupunkien taantuminen.

·       Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:
             Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>
             Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat.

·       Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

·       9. Tekniikka ja keksinnöt

·       Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.

·       Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

·       Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.

·       Tuulimylly – tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.

·       Vesimyllyjä käytettiin esim. veden ja malmin nostamiseen, tukin sahaamiseen.

·       Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

·       Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. koggi)

·       Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.

·       Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.

·       Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.

·       Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.

·       10. Nainen keskiajalla

·       Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

·       Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.

·       Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

·       Naisen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.

VUOROPUHELU talkkari vs. pappi

talkkari: hyvää päivää herra pappismies
pappi: päivää orja. oletko jo hoitanut sarkkasi tältä päivältä?
talkkari: olen juuri tulossa töistä.
pappi: oletko jo maksanut kymmenyksesi?
talkkari: kyllä
pappi: hyvä, sillä Herra ei armahda heitä, jotka herjaavat sääntöjä
talkkari: olen hoitanut asiani sillä enhän solvata herran nimeä. *tosin rahat menevät vain teidän pussiinne ja me kärsimme*

pappi:  hyvä ja eihän hallitsijakaan suvaitse laiskoja työläisiä

HI1 DOKUMENTTITEHTÄVIEN HARJOITUKSIA

1.)  Karttatehtävä

a) Musta surma saapui Eurooppaan Krimin niemimaalta 1300-luvulla aasialaisten        
     kauppiaiden mukana. Ruttoa kantoi luultavasti rotat. Se levisi   
     ensin nykyisen Italian alueelle ja sieltä ympäri Eurooppaa. Vahvimmin rutto
     vaikutti Keski-Euroopassa, eikä niinkään Pohjoismaissa. Kesäkuussa 1348 rutto
     oli levinnyt jo koko Espanjan ja puolen Euroopan verran. Tammikuussa 1349
     rutto alkoi jo hiipua

b) Euroopan väestömäärä kasvoi 1300-luvulle, kunnes ilmasto alkoi kylmetä.     
   Ilmastonmuutos teki maanviljelyksestä vaikeampaa, joka vähensi ruuanmäärää. Kylmä ilma ja vähentynyt ruoka heikensi vastustuskykyä. Musta surma tappoi melkein kolmanneksen Euroopan väestöstä. Väestö väheni 80 miljoonasta 60 miljoonaan. Väestöt, jotka asuivat tiheästi, kuten kaupungeissa köyhemmät ihmiset, olivat alttiimpia rutolle. Heikko hygieniataso helpotti ruton leviämistä. Kehitys pysähtyi ja kauppa väheni, josta seurasi viljan ja muun ravinnon hintojen lasku. Vähentynyt asukasmäärä vähensi työvoimaa, jonka seurauksena palkkataso nousi. Jotta lääninherra sai työläisiä oli hänen annettava jonkin verran myönnytyksiä, joka helpotti orjien elämää.

2.)  a) Dokumentista selviää, että ruton uskottiin olevan Jumalan rangaistus kansalle, koska he olivat olleet syntisiä. Ruttoa kuvataan murhaavaksi, eli jos siihen sairastui ei siihen ollut parannusta. Firenzessä oltiin nimitetty virkamiehiä ruton etenemisen estämiseksi ja kaikki jotka sairastuivat tapettiin. Eli tuolloin ei ollut tietoa miksi tauti levisi.

b) Taloudesta selviää, että Firenze oli kauneimpia kaupunkeja Italiassa, eli oli ollut varaa rakentaa hieno kaupunki, jossa oli paljon ihmisiä, eli oli myös taloutta.

3.) Maailman kokonaisväkiluku kasvoi suhteellisen tasaisesti 400-luvulle, kunnes tapahtui notkahdus alaspäin.  Väkiluku lähti nousuun 500-luvulla ja tasainen nousu jatkui 1200-1300 luvulle, kunnes musta surma alkoi levitä Euroopassa, jossa tapahtuu notkahdus alas. 1400-luvun puolessa välissä maailman väkiluku alkoi nousta suurella vauhdilla kehityksen mukana. Suurimpia väkiluvun nousuja ja laskuja tapahtui Kiinassa 1200-1500-luvuilla. Euroopan kaavio osoittaa, että kasvu oli jyrkässä nousussa vuoteen 1300